Kevyesti kasvuun!


Leave a comment

Ei pelkkää tukkaa – Turkulainen kampaamo NOTE tarjoaa kulttuurikylpyä alan ammattilaisille ja asiakkaille

note3

”Helposti sanottuna me teemme tukkaa ja koulutamme ihmisiä, mutta se kertoo työmme sisällöstä noin seitsemän prosenttia”, kuvailee yrittäjä ja NOTE Conceptin toinen omistaja Lauri Suvanto.

NOTE perustettiin noin vuosi sitten ja parturi-kampaamo avattiin viime huhtikuussa Turun keskustaan Brahenkadulle. NOTE myös kouluttaa hiusalan ammattilaisia vankalla otteella ja poikkeavalla tyylillä.

”Meillä on taidekoulujen ideologiasta lainattua toimintamallia. Olemme itsenäinen koulutustiimi. Tätä ei tee kukaan muu Suomessa, eikä Pohjoismaissakaan, tällä hetkellä. Me järjestämme omia koulutuksia sekä tuomme koulutusta ulkomailta Suomeen”, Suvanto kertoo.

”Koulutuksemme on lähtenyt liikkeelle siitä, että siihen on kuulunut paljon kulttuuri ja musiikki. Olemme halunneet käyttää niitä koulutusmetodeina. Lähestymistapamme on kulttuurisidonnainen”, sanoo yrittäjä ja NOTE Conceptin toinen omistaja Noora Vienola.

Suvanto ja Vienola haluavat nostaa koulutuksessa esille myös kampaamojen yhteistyö- ja kehittymismahdollisuudet muidenkin alojen kanssa.

”Siirry ulos siitä omasta liikkeestä. Yksi kampaamoalan suurimmista haasteista on se, että kaikki pyörii kampaamoalan sisällä”, Suvanto toteaa.

Ennen NOTE:n perustamista Vienola ja Suvanto kouluttivat hiusalan ammattilaisia ja osallistuivat näytösten toteuttamiseen ympäri Suomea. He osallistuivat koulutuksiin jopa ulkomailla asti. Kouluttaminen sai heidät ymmärtämään nykyisen kampaamoalan tilanteen.

”Se varmisti sitä tunnetta, että meidän pitää tehdä tämä. Olemme kokeneet, että tällä hetkellä tämä ala on niin kaukana siitä loppukäyttäjästä eli siitä tyypistä, jolle sitä tukkaa tehdään”, Vienola sanoo.

Kampaamon asiakkaille yrityksen kulttuuripainotteisuus näkyy ja kuuluu selkeästi musiikki- ja kirjatarjonnassa. Esimerkiksi soittolistat muodostetaan tiettyä tunnelmaa ajatellen.

”Joku on saattanut suunnitella kampaamokäyntinsä toisesta kaupungista sen takia, että hän on nähnyt, millaisia kirjoja meillä on tarjolla. Musiikki on myös suuri tekijä. Saamme siitä positiivista kommenttia päivittäin”, Vienola kertoo.

Kulttuuriteemojen esille nostamisen lisäksi NOTE:lle on tärkeää eettisten arvojen käytännöllistäminen. Esimerkiksi kaikki kampaamotuotteet, joita liike myy tai käyttää, eivät sisällä eläinperäisiä ainesosia.

”Se, että emme käytä mitään eläinperäisiä tuotteita, on iso osoitus elävää elämää kohtaan, mutta samalla tavalla musiikki on sitä myös, koska se liittyy hetken kunnioittamiseen. Me annamme ihmisille tilaa kokea musiikkia ja se, mistä ammennamme hiukseen”, kuvailee Vienola.

Kulttuurikeskiviikko ja toosatorstai ovat vakiintuneet NOTE:n joka kuukausittaisiksi tapahtumiksi, joihin ovat avoimet ovet. Kulttuurikeskiviikkoihin kuuluu Suvannon vetämää kulttuurikasvatusta ja toosatorstaisin katsotaan ajatuksia herättävä elokuva. Suvanto ja Vienola toteavat, että he aikovat panostaa tapahtumiin entisestään alkavan vuoden puolella.

 

Lisätietoja NOTE Conceptista:
Noora Vienola, noora@noteconcept.fi
Lauri Suvanto, lauri@noteconcept.fi
www.noteconcept.fi
p. 0400 810 061

Advertisements


Leave a comment

Kevyesti Kasvuun -hanketiimi toivottaa kaikille hanketoimijoille, hankkeen sidosryhmille sekä blogin lukijoille oikein rauhaisaa ja rentouttavaa joulua!

Hanke jatkuu vielä tammikuun 2019 loppuun, joten alkuvuodesta palaamme vielä hetkeksi langoille.

 

 


Leave a comment

YKSINKERTAISELLA VISUALISOINNILLA VOIDAAN SAAVUTTAA HIENOJA TOTEUTUKSIA.

Sofiakylä

Kun on tiedossa asiakkaat ja tarve, voidaan hyvällä ideoinnilla saavuttaa helposti toteutettavia uusia palvelumalleja asiakkaille.

Sofiakylässä Nokialla TAMK:n Mediapoliksen opiskelijat ideoivat tilaan vuorovaikutuksellisen ja yhteistekemisen mediatilan, jossa asiakkaat saavat luovan ja toiminnallisen ympäristön. Tilassa yhdistyvät ihmiset ja teknologia, yhteisöllisyys ja toiminta.

Sofiakylä pienoismalli

Yritysten kannattaa hyödyntää nuorten osaamista ja antaa nuorille konkreettisia yrityshaasteita ratkottavaksi. Vastineeksi yritykset voivat ammentaa valmiista ideoista toteutuksia osaksi omaa toimintaansa.

 


Leave a comment

Kokeile, arvioi, opi ja uudistu

Niin totta monessa mikro- ja pk-yrityksessä: työpäivät venyvät iltamyöhään, eivätkä yrittäjän aika ja puhti riitä enää yrityksen kehittämiseen. Kevyesti kasvuun -hankkeessa etsittiin ratkaisuja matalan kynnyksen kokeiluista, jotta uudistumisen pyörä saataisiin pyörimään.

Mutta miten luodaan muutosmyönteisyyttä? Mistä ammennetaan rohkeutta tehdä asioita toisin tai uskallusta kokeilla uusia tuotteita tai palveluja? Tällaisia kysymyksiä pyöri projektipäällikkö, Hannele Väyrysen mielessä, kun hän kaksi vuotta sitten aloitti hankkeen kokoamisen.

Tampereen teknillisen yliopiston johtamaan hankkeeseen osallistuivat Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, Turun ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kumppanusten hyvät kokemukset lean start up -ajattelusta opetuksessa ja yritysyhteistyössä johtivat siihen, että uudistumisen, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin haasteita päätettiin ratkaista ketterien kehittämiskokeilujen avulla.

– Kokeilukulttuurihan on ominaista alkaville start up -yrityksille. Ne toimivat juuri näin: notkeasti, kokeillen ja tekemäänsä jatkuvasti arvioiden. Tässä hankkeessa lean start up -menetelmä palveli varsinkin uudistumista ja uuden oppimista.

Hankkeeseen osallistui 39 yritystä eri toimialoilta. Mukana oli yksinyrittäjistä pitkälti yli sata henkeä työllistäviin yrityksiin. Osalla oli takanaan kymmenien vuosien historia, osa yrityksistä oli perustettu äskettäin.

– Osallistujien erilaisuus oli suuri rikkaus. Erilaisuuden ja toimialariippumattomuuden hyödyt kävivät ilmi varsinkin yhteisissä tapaamisissa ja workshopeissa. Niissä eri alojen yritykset ohjasivat toisiaan, elintarvikealan yritys saattoi antaa kokemusperäisiä vinkkejä konepajalle, Väyrynen kertoo.

Huomiota työhyvinvointiin

Yritysten kehittämis- ja uudistamistarpeisiin päästiin kiinni aloituskyselyllä, minkä jälkeen tarpeita työstettiin yhteisissä workshopeissa. Vähitellen yrityksille alkoi syntyä kehitysideoita, joita ne halusivat kokeilla.

– Jossakin yrityksessä kehittämistarve on voinut kyteä pitkään. Kun se tehtiin näkyväksi hanketyöskentelyssä keskustelujen, visualisoinnin ja omien pohdintojen avulla, yritys rohkaistui ottamaan askelen eteenpäin ja aloittamaan konkreettisen muutoksen suunnittelun.

Koska Kevyesti kasvuun on ESR-hanke, keskeisiin teemoihin kuului myös työhyvinvoinnin kehittäminen. Työstä palautumiseen ja henkilökohtaisen työhyvinvoinnin seurantaan erikoistunut TAMK teki hankkeessa mittauksia, joiden pohjalta yritykset tekivät omia työhyvinvointisuunnitelmiaan.

Harvinaisia hetkiä mikroyrittäjille

Minkälaisia kokeiluja yritykset sitten on tehty? Yleensä ne olivat arkisia toimintatapojen uudistuksia, mutta muutamissa yrityksissä on päädytty jopa tuotannon uudelleenjärjestämiseen.

– Yrityksissä on otettu käyttöön uusia työkaluja yhteiskehittämiseen. Draivi viedä asioita eteenpäin kasvoi. Monelle operatiiviseen työhön uppoutuneelle mikroyrittäjälle osallistuminen on antanut  harvinaisen tilaisuuden pysähtyä ja pohtia oman yrityksensä tulevaisuutta. Ajatusten siemenistä voi versoa ajanoloon jotain uutta, Väyrynen sanoo.

Kehittäminen hankkeen puitteissa ei ole päässyt joka kerta maaliin, mutta se ei ole välttämättä huono asia. Kokeilukulttuurin mukaisesti toteutus voi olla kypsyttelyn jälkeen ensimmäistä ideaa parempi.

Kevyesti_kasvuun_ryhmäkuva

Viimeisessä workshopissa käsiteltiin uusia liiketoimintamalleja hallitun kasvun keinoina. Eväitä omaan työhönsä hankkivat Anu Pakkanen ja Pekka Keski-Orvola Suomen Proteesimestarit Oy:stä, Henri Lehtimäki Mikon Leipä Oy:stä ja Mika Paakkari Hämeen Pussitehdas Oy:stä.

Tuotannon työkaluja ja vertaistukea workshopeista

Kevyesti kasvuun -hankkeessa syntyi konkreettisia tuloksia: Uusi rationalisoinnin työkalu. Työkalu tuotannon seurantaan. Tuotannon läpimenon sujuvoittaminen. Rohkaisua ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Seitsemän vuotta sitten Suomen Proteesimestarit Oy:n autotallissaan perustanut Pekka Keski-Orvola kertoo viime vuosien ankarasta työtahdista. Nykyään viiden työntekijän yritys on kasvanut vuosittain 15–20 prosenttia. Samaan aikaan yrittäjän työpanos on ollut kaksinkertainen hänen opettaessaan uutta työntekijää.

– Saimme hankkeesta työkalun tuotannon sujuvoittamiseen ja seurantaan. Minulle oli tärkeää saada myös vahvistus sille, että tapamme tehdä on oikea. Toimimme oppipoika-kisälli-mestari-periaatteella ja teemme yksilöllisiä ja räätälöityjä apuvälineitä, kun alan valtavirta kulkee päinvastaiseen suuntaan, Keski-Orvola sanoo.

Mika Paakkari Hämeen Pussitehdas Oy kertoo saaneensa yhteisistä tilaisuuksista ja workshopeista vertaistukea uuden tuotannon seurantatyökalun lisäksi.

– Esityksistä jäi asioita elämään ja käytettäväksi ehkä myöhemmin. Mieleeni jäivät muiden yrittäjien kokemukset ja yhteiset keskustelut. Huomasin, etten ole pohdinnoissani yksin.

Mikon Leipä Oy:n Henri Lehtimäki kuvaa perinteikkään yrityksen kehittämislistaa pitkäksi, vaikka paljon on tehtykin resurssien puitteissa ja lean-ajattelun mukaisesti asiakasarvo edellä. Tällä kertaa huomiota suunnattiin markkinoinnin tehostamiseen ja tuotannon rationalisointiin digitaalisin keinoin. Työ jatkuu hankkeen jälkeen.

Ymmärrys kehittämisestä syveni

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on mikroyritykselle iso asia. Neljä vuotta sitten perustetussa Luova toimisto Pilkkeessä asia oli ajankohtainen hankkeen alkaessa.

– Puhuimme rekrytoinnista ensimmäisissä workshopeissa, ja saimme muilta arvokasta vertaistukea ja kannustusta. Rohkaisu tuki päätöstämme palkata graafinen suunnittelija vakituiseen työsuhteeseen, kertoo yrittäjä Kreetta Haaslahti (kuvassa oikealla).

Luova toimisto Pilke sai alkunsa Haaslahden ja Julia Hannulan ideasta luoda itselleen kiva, omien arvojen mukainen työpaikka. Työtä on ollut yli oman tarpeen, minkä seurauksena yrittäjät ovat miettineet jo pitemmän aikaa kasvun mahdollisuuksia.

Kevyesti_kasvuun_Pilke

Kevyesti kasvuun -hankkeeseen heidät houkutteli varsinkin mahdollisuus kuulla muiden, vastaavassa tilanteessa olevien kokemuksia.

– Aloitimme oman yrityksemme arvontuottokuvauksen työstämisen ja saimme siihen apua ja sparrausta. Vielä emme ole maalissa. Asiakasarvo on saatava ensin kristallinkirkkaaksi itsellemme, vasta sen pohjalta voimme kehittää tuotteitamme ja toimintaamme.

Naisten suhde kehittämiseen on ollut aina avoin, mutta ymmärrys säännöllisen kehittämisen tarpeellisuudesta syveni.

– Fiilikset ovat nyt hyvät. Meillä on kevääksi alustava aikataulu strategiakeskusteluille ja toimintafilosofian edelleen työstämiselle. Ehkä otamme mukaan ulkopuolisen asiantuntijan keskustelun virittäjäksi, Haaslahti suunnittelee.


Leave a comment

Onko yrityksen aina pakko kasvaa? – Workshopin puheenaiheet innostivat yrittäjiä

Workshop Tampereella houkutteli monet Kevyesti kasvuun -hankkeen yrittäjät mukaan keskiviikkona 21.11.

Päivä sisälsi oivaltavaa keskustelua ja mieltä avartavia harjoituksia yrittäjille.

Aamun aloitti tutkijatohtori Tuomas Korhonen ja apulaisprofessori Teemu Laine Tampereen teknillisestä yliopistosta tuotantotalouden ja tietojohtamisen yksiköstä. He kertoivat palvelun vaikuttavuudesta ja siitä, minkälaisissa eri tapauksissa asiakas saa arvoa.

palaveri1

Korhosen ja Laineen jälkeen keskustelun suuntaa muutti tohtorikoulutettava Kirsi Meriläinen Turun kauppakorkeakoulusta markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitokselta. Meriläinen puhui yrityskasvun merkityksestä. Onko yrityksen aina pakko kasvaa? Entä mitä keinoja voidaan käyttää kasvun saavuttamiseen? Meriläinen esitteli kaksi esimerkkitapausta, joissa yritykset kasvattivat näkyvyyttään somemarkkinoinnin avulla.

palaveri2

Lounaan jälkeen siirryttiin keskustelusta harjoituksiin. Yritysporukat pohdiskelivat asioita keskenään omista näkökulmistaan.

palaveri3

Ensimmäinen harjoitus sisälsi value proposition kaavan täyttöä. Yhdessä mietiskeltiin asiakasarvoa, sen syntyä ja eri muotoja. Mitä ovat taloudellinen, emotionaalinen tai toiminnallinen asiakasarvo?

Toisessa harjoituksessa harjoiteltiin oman tuotteen tarkoituksen tiivistämistä yhteen virkkeeseen SPOTPAS-lauseenjäsennyksen avulla. Vastaako nykyhetki tiivistetyn virkkeen väitettä? Entä onko asiakkaan käsitys tuotteesta sama kuin yrittäjällä?

Päivän jälkeen yrittäjät veivät ajatuksia herättävien luentojen ja harjoituksien opit arkielämään toteutettavaksi käytännössä.


Leave a comment

Tekemisleiri innostaa yrittäjiä tarjoamalla uudenlaisen työympäristön

”I’m on it!”

Noin kahdenkymmenen hengen joukko motivoituneita yrittäjiä matkaa Kemiöön Tekemisleirille torstaina 11.10.2018. Leiri pidetään kotoisessa Storfinnhova Gårdin keskuksessa. Kukin osallistuja on miettinyt henkilökohtaiset työtavoitteensa seuraavalle 48 tunnille.

Tekemisleiri tarjoaa mahdollisuuden keskittyä työtehtävään, jonka suorittamiseen ei ole löytynyt aikaa arjen muiden askareiden lomasta. Työtavoitteet voivat olla siis mitä vain. Toinen valmistelee verkkokaupan nettisivuja, kun toinen suorittaa kirjoitusharjoituksia.

tekemisleiri1

Osallistujat ovat eri alojen osaajia opettajista tiimivalmentajiin ja muusikoista metallialan ammattilaisiin. Osa osallistujista on yksittäisiä yrittäjiä ja osa on tullut leirille isomman yritysryhmän voimin.

Työskentelytyyli on vapaa. Osa ryhmästä jää yhteiseen tilaan ahkeroimaan, kun muutama muu hajaantuu hakemaan hiljaisempaa paikkaa muista Storfinnhovan rakennuksista. Apua saa aina kysyessä, mutta samalla jokaisen flow-tilaa pitää kunnioittaa ja antaa työrauha.

tekemisleiri2

Työntekoa rytmittävät yhteiset ruokailuhetket ja fiilisringit. Fiilisringissä pääsee jakamaan omat tuntemuksensa ja havaintonsa tavoitteiden suorittamisesta ja työnkulusta.

Päivän päätteeksi rentoudutaan saunassa. Toisena iltana jokainen pääsee kokemaan Storfinnhovan lumoavan maanalaisen savusaunan. Saunomisen yhteydessä moni käy pulahtamassa viileässä purossa.

tekemisleiri3

Tekemisleiri tarjoaa loistavan irtautumisen arjen kiireestä. Ongelmiin ja haasteisiin löytää ratkaisut paljon helpommin, kun pääsee vaihtamaan maisemaa. Uudet tuttavuudet tarjoavat monille tuoreita näkökulmia ja ideoita.

tekemisleiri4

Metallialan yrittäjä Jouko Haavisto Zinaltec Oy:sta kertoo, että hän on kokenut Tekemisleirin toimivaksi työympäristöksi. Hän sanoo, että lähtee enemmän kuin mielellään seuraavalla kerralla mukaan.

”Siinä on myös se yhdessä oppiminen. Jakaminen on niin helppoa. Pelkästään jo se, että aamulenkillä toistaa itselleen tuttua asiaa ja kertoo sen uudelle ihmiselle, avaa omia ajatuksia, vaikka toinen ei tekisi muuta kuin vain kuuntelisi”, Haavisto pohtii.

Tekemisleirejä on suunnitteilla lisää. Kaksi tulevaa Tekemisleiriä pidetään 17.1.19.1.2019 ja 7.3.9.3.2019.

Lisätietoja:
Joonas Laine
joonas(at)reveiller.fi
p. 044 283 4178
https://www.reveiller.fi/tekemisleiri/