Kevyesti kasvuun!


Leave a comment

Tekemisleiri innostaa yrittäjiä tarjoamalla uudenlaisen työympäristön

”I’m on it!”

Noin kahdenkymmenen hengen joukko motivoituneita yrittäjiä matkaa Kemiöön Tekemisleirille torstaina 11.10.2018. Leiri pidetään kotoisessa Storfinnhova Gårdin keskuksessa. Kukin osallistuja on miettinyt henkilökohtaiset työtavoitteensa seuraavalle 48 tunnille.

Tekemisleiri tarjoaa mahdollisuuden keskittyä työtehtävään, jonka suorittamiseen ei ole löytynyt aikaa arjen muiden askareiden lomasta. Työtavoitteet voivat olla siis mitä vain. Toinen valmistelee verkkokaupan nettisivuja, kun toinen suorittaa kirjoitusharjoituksia.

tekemisleiri1

Osallistujat ovat eri alojen osaajia opettajista tiimivalmentajiin ja muusikoista metallialan ammattilaisiin. Osa osallistujista on yksittäisiä yrittäjiä ja osa on tullut leirille isomman yritysryhmän voimin.

Työskentelytyyli on vapaa. Osa ryhmästä jää yhteiseen tilaan ahkeroimaan, kun muutama muu hajaantuu hakemaan hiljaisempaa paikkaa muista Storfinnhovan rakennuksista. Apua saa aina kysyessä, mutta samalla jokaisen flow-tilaa pitää kunnioittaa ja antaa työrauha.

tekemisleiri2

Työntekoa rytmittävät yhteiset ruokailuhetket ja fiilisringit. Fiilisringissä pääsee jakamaan omat tuntemuksensa ja havaintonsa tavoitteiden suorittamisesta ja työnkulusta.

Päivän päätteeksi rentoudutaan saunassa. Toisena iltana jokainen pääsee kokemaan Storfinnhovan lumoavan maanalaisen savusaunan. Saunomisen yhteydessä moni käy pulahtamassa viileässä purossa.

tekemisleiri3

Tekemisleiri tarjoaa loistavan irtautumisen arjen kiireestä. Ongelmiin ja haasteisiin löytää ratkaisut paljon helpommin, kun pääsee vaihtamaan maisemaa. Uudet tuttavuudet tarjoavat monille tuoreita näkökulmia ja ideoita.

tekemisleiri4

Metallialan yrittäjä Jouko Haavisto Zinaltec Oy:sta kertoo, että hän on kokenut Tekemisleirin toimivaksi työympäristöksi. Hän sanoo, että lähtee enemmän kuin mielellään seuraavalla kerralla mukaan.

”Siinä on myös se yhdessä oppiminen. Jakaminen on niin helppoa. Pelkästään jo se, että aamulenkillä toistaa itselleen tuttua asiaa ja kertoo sen uudelle ihmiselle, avaa omia ajatuksia, vaikka toinen ei tekisi muuta kuin vain kuuntelisi”, Haavisto pohtii.

Tekemisleirejä on suunnitteilla lisää. Kaksi tulevaa Tekemisleiriä pidetään 17.1.19.1.2019 ja 7.3.9.3.2019.

Lisätietoja:
Joonas Laine
joonas(at)reveiller.fi
p. 044 283 4178
https://www.reveiller.fi/tekemisleiri/

Advertisements


Leave a comment

Matalan kynnyksen SOME-tsemppausta workshopissa

Syyskuisen, 19.9.2018  järjestetyn hankeworkshopin yhteydessä  Zento Oy:n mainio Hanna Takala piti osallistujille tiiviin perehdytyksen sosiaalisen median hyödyntämisestä. Hanna kannustaa lämpimästi someen matalalla kynnyksellä – tekemällä kun oppii tämänkin lajin. Muutamien perusperiaatteiden tunteminen saattaa kuitenkin auttaa tuskattomampaan alkuun.

  • Some on nimensä mukaisesti sosiaalinen media. Sen idea on rakentaa näkyvyyttä, brändiä ja asiakasuskollisuutta pitkäjänteisesti – ei toimia äänitorvenasi tai ilmaisena mainoskanavanasi. Keskustele asiakkaidesi kanssa, vastaa heidän kysymyksiinsä johdonmukaisesti ja aktiivisesti. Some-alustojen algoritmit toimivat siten, että kommentointi ja jakaminen nostavat julkaisuasi enemmän kuin pelkkä tykkäyspeukun painallus. Pyri siis saamaan seuraajasi reagoimaan: jakamaan julkaisuitasi, mainitsemaan nimesi, kommentoimaan sisältöjäsi.
  • Verkosto ei rakennu hetkessä. Osallistu keskusteluun sekä kehitä verkostoasi verkostoitumalla itse. Seuraa ja kontaktoi kiinnostavia tahoja – melko todennäköisesti he seuraavat takaisin. Kontaktoi potentiaalisia asiakkaita sekä alasi vaikuttajia. Hae seurattavaksesi myös heitä, joiden kanssa olet tekemisissä myös kasvokkain.
  • Some on hieno areena tutustua asiakkaisiisi. Opettele kuuntelemaan; tarkkaile mitä he verkosta etsivät, mitä tekevät ja mitä murehtivat. Näin opit vastaamaan heidän ongelmiinsa myös kertomalla sopivalla tavalla omista tuotteistasi. Kysy mielipiteitä nykyisistä ja tulevista tuotteistasi. Tuote tuntuu asiakkaasta läheisemmältä, kun sen kehitykseen on itse päässyt mukaan.
  • Aitoja asioita arvostetaan. Seuraajista 80% lopettaa hyvin todennäköisesti seuraamisen, mikäli yrityksen some-läsnäolo ei vaikuta aidolta. Tee julkaisuista itsesi näköisiä ja vältä paperinkuivaa tiedottamista. Vältä kuitenkin vaikeita tyylilajeja kuten vitsinkerrontaa ja sarkasmia.
  • Ole konkreettinen. Arvosta seuraajasi aikaa ja kerro mitä hän saa klikkaamalla linkkiäsi tai katsomalla videosi. Somessa tarjonta on runsasta, joten seuraajasi odottaa jotain häntä kiinnostavaa, hänen arkeensa lisäarvoa tuottavaa sisältöä.

Kevyesti Kasvuun – hankkeen osallistuja, hyvinvointiteknologiayritys Moodmetric on rakentanut some-verkostoaan koko yrityksen olemassaolon ajan, noin neljä vuotta. Moodmetricin toimitusjohtaja Niina Venho, mitä haluaisit kertoa some-kokemuksistanne muille asiaa harkitseville tai aloitteleville?

”Läsnäolo somessa kannattaa aloittaa heti. Samalla luot myös yrityksellesi historiaa. Some-sisältöön riittää alussa huomattavasti pienempi määrä elementtejä, kuin mitä yleensä kuvitellaan. Jos yritykselläsi on verkkosivut ja siellä jotain tuotteeseesi liittyvää asiaa, voit tehdä tästä jo useita some-postauksia. Kun käyt puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa, julkaise näistä somessa pieni teksti ja kuva. Kysy rohkeasti asiakkaaltasi, saatko tehdä julkaisun yhteistyöstänne – tai vielä parempaa, voisiko asiakas lisäksi itse kertoa siitä omilla sanoillaan ja kasvoillaan. Kanava kannattaa valita ensisijaisesti sieltä, missä itse tunnet olosi luontevaksi. Moodmetricin pääkanava on tällä hetkellä Twitter. Se on myös nopea työkalu mm. merkkimäärärajoitteen takia, jakaminen on helppoa, ja lisäksi koemme tavoittavamme sillä hyvin asiakkaitamme.

Suurin somesta saamamme hyöty on ehdottomasti verkosto, joka mainitsee nimemme ja parhaimmillaan jopa suosittelee meitä. Se on paljon arvokkaampaa kuin se, että itse kehumme omaa tuotettamme. Somea ei tarvitse pelätä: todennäköisesti et mitenkään onnistu saamaan siellä aikaan raivoa tai negatiivisten palautteiden myrskyä. Älä sorru somessa kilpailijoiden mollaamiseen tai ylipäätään negatiivisuuteen. Nämä kääntyvät varmasti itseäsi vastaan.

Moodmetric on toteuttanut kaikki some-toimenpiteensä nollabudjetilla – poislukien tietysti siihen kuluva oma työaika. Sekin on kuitenkin mahdollista mitoittaa järkeväksi, kun et pidä julkaisemisen rimaa liian korkealla. Kun yritykselläsi on selkeä linja ja pysytte omannäköisessänne viestinnässä, somesta tulee pienen totuttelun myötä luonteva osa toimintaa. Kannustan kokeilemaan rohkeasti – ja samalla hyväksymään sen, että some-verkosto ja sen tuomat hyödyt rakentuvat hitaasti. Anna siis kokeilulle aikaa ainakin vuosi! Someen pätee sama kuin yritysilmeeseen: kuukauden välein ei kannata tehdä valtavia muutoksia, eli kokeile tietyntyyppistä viestintää riittävän pitkään. Vaikka itsestäsi tuntuisi että toistelet samoja asioita, yleisöllesi ne tulevat todennäköisesti eteen ensimmäistä kertaa. Älä siis arastele tehdä yhdestä teemasta useitakin erilaisia julkaisuja.

Moodmetricin some-kokonaisuutta saa ja kannattaa benchmarkata! Katso verkkosivumme sekä Twitter-, Facebook- ja Instagram – tilimme, niin näet yhden esimerkin siitä, miten pienikin yritys voi hyödyntää somea monipuolisesti.”

Tekisitkö sinäkin yrityksesi ensimmäisen some-kokeilun jo tänään?

Katariina / Kevyesti Kasvuun – hanketiimi, TTY


Leave a comment

Yritysworkshop 25.4.2018 Tampereella

25.4. kukat

Aamupäivässä oli kolme hienoa esitystä eri teemoista, joilla voidaan edistää arjen työhyvinvointia ja pidemmällä tähtäimellä liiketoiminnan kehitystä.

Vincit Oy:n Saila Kinni kertoi, miten voidaan rakentaa työpäivän arjen mielekkyyttä ja edistää hyvinvointia (ei työhyvinvointia, koska ihmisen hyvinvointi rakentuu kokonaisuuksista). Esimerkkinä työntekijöiden todellinen osallistaminen työn ja työn suorittamiseen tarvittavien työkalujen suunnitteluun ja valintaan.  Avoimuus ja yhteinen asioista keskustelu vie arjen toimintaa ja yrityksen kehitystä eteenpäin. Kehitys voi tarkoittaa myös yrityksen henkilöstömäärän kasvua, joka puolestaan tuo uudenlaisia haasteita. Vincit on kokeillut solumallia “mini-Vincet”, jolla pyritään säilyttämään yrityksen yhteisöllisyys. Arjessa lähimmäisen huomiointi on tärkeää, kiitokset ja tunnustukset voi osoittaa toiselle vaikka karkkipusilla, kuten yrityksen työntekijät tekevät.

Tampereen kauppakamarin Peer Haataja kertoi Pirkanmaan alueen yritysten tulevaisuusnäkymistä. Etenkin ICT-alalla toimialan kasvu on aliarvioitu, ja se näkyy osaavan työvoiman pulana. Haataja esitti oppisopimuskoulutusta yhdeksi vaihtoehdoksi työn ja tekijöiden kohtaamiseksi, myös muilla toimialoilla. Haataja kertoi myös ulkopuolisista rahoittajista, joiden avulla voidaan mahdollistaa yritysten kehittämistoimintaa,  mm. Tampereen kaupungin innovaatioseteli, Ely-keskusten eri rahoitusmallit tai business enkelit.

New Factory:n  Jukka Matikainen kuvasi meidänkin hankkeessa toteutettavaa Lean Start Up-mallia. Tämäkin työkalu vaatii johdon ja henkilöstön yhteistä asioiden kehittämistä: tunnistetaan haaste tai ongelma, suunnitellaan kokeilu, arvioidaan miten kokeilu onnistui ja opitaan kokeilusta (mikä onnistui tai meni pieleen). Päivitetään tai muutetaan ideaa ja kokeillaan uudelleen, tai hylätään idea ja kokeilu. Tärkeää tässä kehässä on henkiöstön yhteinen arviointi ja perustelu, miksi idea ei voi edetä tai sitä ei voida edistää.

Aamupäivän aikana saimme taas todeta, että hankeyritystemme henkilöiltä saa hyvinkin eri toimialojen yrityksille neuvovia tai ohjaavia vinkkejä. Yritysverkostuminen kannattaa!


Leave a comment

Kevyesti Kasvuun workshop Turussa 14.3.2018

Olimme saaneet päivään varsinaissuomalaisten yritysten edustajia seitsemästä eri yrityksestä. Varsinais-Suomessa tärkeimpänä teemana on ollut ketterän kokeilukulttuurin juurruttaminen yrityksiin. Monet yrityksemme ovatkin lähteneet käytännössä kehittämään toimintaa pienin askelin ja kokeiluin.

Workshop-päivän ajatuksena on osallistujien osallistaminen. Ei luentoja, vaan asiantuntija tietoiskut lähtevät asiakkaidemme toiveiden ja tarpeiden teemoista. Aloitimme päivän esittelykierroksella, ja kerroimme millä ajatuksilla olimme tulleet päivään.

Jatkoimme päivää Stanford Research Institutin (SRI) kehittämällä NABC työkalulla. NABC tulee sanoista N=Need (tarve),  A=Approach (ratkaisunäkökulma tarpeeseen),  B=Benefit (hyöty) sekä C=Competition (muut vaihtoehtoiset tavat ratkaista). Jaoimme joukkomme viiteen ryhmään, ja ryhdyimme työstämään ratkaisua kunkin ryhmän itse valitsemaan ongelmaan. Ongelma, ratkaisu, hyöty ja muut ratkaisut esiteltiin muille osallistujille kahden minuutin esityksellä.

NBAD 2

Muut osallistujat antoivat palautetta, ja esittävä ryhmä kiitti palautteesta ilman vastauksia tai kommentteja. Vihreän kynän haltijat kertoivat, mistä he pitivät esityksessä, punaisella kynällä esitettiin, mitä kuulija haluaisi kuulla lisää ongelmasta ja sen ratkaisusta, ja sinisen kynän edustaja kertoi, mikä voisi olla asiakasnäkökulma esitettyyn pulmaan ja ratkaisuun. Näimme inspiroituneita kasvoja ja innostunutta meininkiä Lemminkäisenkadun Aino –työtilassa.

Jatkoimme ohjelmaa videotyöpajassa. Yksi hankkeen yritys oli ilmaissut kiinnostusta ja tarvetta tuottaa visuaalista materiaalia toiminnastaan. Suurimmalle osalle osallistujia online-materiaalin tuottamisen tilat ja laitteet olivat uusi kokemus. Esittelijä Mauri Kantola kertoi, ettei videon tuottamiseen tarvita edes ammattilaistason ja erikoishintaisia välineitä, vaan ihan tavallisella kännykällä materiaalin tuottaminen onnistuu. Esimerkiksi toisella kännykällä saadaan äänimaailma nauhoitettua ja toisella kännykällä kuvataan aineisto. Videopajaa vetänyt Mauri Kantola totesi, että vaikka aluksi materiaalin editointi on työlästä, niin editoinnin oppii ja nopeuttakin muokkaamiseen tulee.

videohuone

Suomalaisittain myöhäisen lounaan jälkeen suuntasimme takaisin kotipesäämme Lemminkäisenkadulle. Jaoimme kokemuksia Kevyesti Kasvuun –hankkeesta sekä siitä, mitä päivän ohjelma oli antanut osallistujille. Esille nousivat hankkeen aikana tehdyt toimet ja tulokset. Keskustelusta saattoi aistia, kuinka hanke on avannut uusia näkymiä ja toimintatapoja arkeen, mm. toimintakulttuurin muutoksia, viikkopalaverien käyttöönottoa tai varastotoiminnan kehittämistä. Kehittämisen ideat lähtevät usein työntekijän sorvin äärestä.

ryhmäajatuksia

Turun seudulla hyvät kokemukset vuoden varrelta avittavat jatkamaan hankkeessa eteenpäin. Ensimmäisen aallon yritysten kanssa yhteystyö on ollut syvällistä ja ketterät kokeilut ovat tuottaneet konkreettisia tuloksia. Turun seudulta mahtuu vielä yrityksiä mukaan Kevyesti kasvuun -hankkeeseen.